Norjasta, mediasta, tuskasta ja kengistä
Mums mums, mäiskis mäiskis. Tämä mussuttamisen ja mässyttämisen ääni ei suinkaan lähde Jarnosta, joka vetelee tyytyväisenä vieressäni pitsanjämiä. Kuolan valuessa pitkin poikin maita ja mantuja, maiskutteluääni lähtee sellaisista tahoista kuin iltapäivälehdet ja niiden nettisivut. Kuinka paljon voi mässäillä niinkin kauhealla aiheella, kuin pommi-iskut ja leirinuorten ampuminen hengiltä. Kyllä, minäkin kannan korteni kekoon, varsinkin koska keskustelua on käyty jo kommenttiboksinkin puolella.
"Toisia huolettaa kipeät varpaat ja toisia Norjan ampumiset". Hei kiitos anonyymi, että muistutit minua vielä kerran tästä aiheesta. Olenkin jo kerennyt unohtamaan koko homman sen jälkeen, kun kävelin Iltiksen lehtitelineiden ohi, pyöräilin ainakin kahdenkymmenen puolitangossa heiluvan lipun ohi ja kauhistelin tapahtunutta Jarnon kanssa spekuloiden ampujan saamaa tuomiota joka ikisellä kessubreikillämme. Miksi pitää lytätä toisen ajatukset ja surut aiheesta, tietämättä niistä sen enempää?
Kommenttiboksissa mun pointtina on ollut lähinnä se, että heti kun Norjassa, tai missä muussa tahansa länsimaassa tapahtuu jotakin kamalaa, isot otsikot kannustavat ostamaan päivän lehden ja lukemaan aiheesta lisää. Tottahan toki, kyllä muakin kiinnostaa, kuinka kauheita asioita lähes naapurissa tapahtuu. Mitä lehdet sen sijaan eivät tee, on uutisointi aivan yhtä kamalista tapahtumista ympäri maailman, ei ainoastaan länsimaissa. Kuulostaa tekopyhältä alkaa huutelemaan täältä turvalliselta kotikohvalta Afrikan lapsien nälkäkuolemista samalla kun mussuttaa pitsaa, tai muistuttaa sodissa kodittomiksi jääneistä ihmisistä, samalla kun vetää omat villasukat hieman korkeammalle, etteivät nilkat vain palele.
Yhtä tekopyhältä musta tuntuukin kirjoittaa surullismielinen pahoittelupostaus, johon voin linkittää kyynel-kuvia kaivettuna netin uumenista. Itse kun en ollut paikalla, enkä todellakaan osaa kertoa tai kuvitella, miltä nuorten vanhemmista tuntuu nähdä oman lapsensa ruumis rantakallioilla. En myöskään osaa olla tarpeeksi pahoillani kaikkien tämän maapallon miljoonien ihmisten puolesta, joilla on tälläkin hetkellä asiat huonosti. Ihmisiä kuolee muuallakin, kuin Skandinaviassa pommeihin, Afganistan ja Afrikka tuntuvat vain olevan länsimaiselle medialle jo so last season. Helpompihan se on samaistua Norjan, turvallisen lintukodon, ihmisten tuskaan, Norjahan on melkein kuin Suomi..
Minä en suinkaan vähättele Norjan tragediaa, minä en vain halua korostaa sitä ylitse muiden vastaavien. Suomessa ammuttiin koululaisia pari vuotta sitten. Silloin kaikki liittyivät Jokelan surmien facebook-sivuille, kuinka moni on siellä enää? Entäs kuinka moni on facebookissa liittyneenä ryhmään, jolla pyritään kitkemään ihmiskauppa pois Kaakkois-Aasiasta? Helppo on olla pahoillaan ja tirauttaa muutama kyynel sellaisen asian johdosta, jonka aihe on mediassa ajankohtainen ja lisää karmaisevia uutisia puskee nettisivuille tasaiseen tahtiin. "Piilottelivat kiven alla", "Ampui poliisin". Seuraavan surman sattuessa, tämä jää historian kirjoihin ja lehdissä voidaan alkaa kirjoittelemaan, kuinka jollakin muulla länsimaalla menee huonosti vuorostaan. Irakinkin sota kiinnosti mediaa juuri niin kauan, kuin siellä kuoli amerikkalaisia sotilaita. Afrikan tapauksessa joka kerta voidaan lisäksi korostaa länsimaiden rahallista tukea, lahjoittivat kolme riisisäkkiä ja kaksi rokotusta..
Joten kiitos vain anonyymi, juuri siksi teen postauksia kengistä, kirjoista ja melkein-pöllityistä pyöristä, koska en vain millään voi joka ikinen päivä kirjoittaa tänne blogiin, mikä kaikki maailmassa on tällä hetkellä pielessä, muutkin asiat kuin Norjan iskut. Tämä koko maailma on ihan solmussa, yhden ihmisen on mahdotonta tehdä yhtään mitään. Ja vaikka koko kansakunta tekeekin kaikkensa hyvinvointiyhteiskuntansa eteen, yksi ääliö sieltä tulee ja pilaa kaiken. Mitä sitten vaikka kirjoittaisin tuhat postausta siitä, kuinka pahoillani olen Norjan puolesta? 93 ihmistä on jo kuollut. Eiköhän anneta jokaisen käsitellä tämä ja tuhat muuta maailman epäkohtaa ihan omassa rauhassa.
Se, että joku kirjoittaa kengistä, ei tarkoita sitä, ettei maailman meno kiinnosta. Mua varsinkin kiinnostaa, sillä paras ystäväni kotiutui vähän aikaa sitten takaisin Suomeen asuttuaan puoli vuotta Oslossa. Arvaa anonyymi mitä ekana oli mielessä päivän uutiset luettuani? Kyllä, sinä arvasit ja tiesit ihan oikein, no ne mun puristavat kenkäni tietenkin... Huoh.
Tunnisteet: painava sana
lähettänyt Nata @ 23.26
65 kommenttia
65 kommenttia:
Hyvä teksti. Oot fiksu nainen.
sä oot mun idoli.. herranjumala. liian hyvää luettavaa.
janna: kympin keskiarvo! kiitos
emilia: ei liian hyvää luettavaa oo olemassakaa
Todella hyvin kirjotettu! Puhut kyllä asiaa.. Tällästä tää meidän meno vaa nykyään on täs median pyörittämässä maailmassa.
perusmeno. siksi en omistakaa töllöö, en kuuntele radioo ja iltiksen sivuille eksyn erittäin harvoin. mä yritän valikoida oman tietotulvani.
Hyvä teksti, kiitos. Ite oon kokenut tämän http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Norjan+tapahtumat+HSfi+seuraa+hetki+hetkelt%C3%A4/1135267978475 kaikista fiksuimmaksi tavaksi lukea aiheesta. Ei sisällä juurikaan ylimääräistä, ja siitä on helppo päivittää omat tietonsa. Mut joo, media on media eikä siitä mihinkään pääse.
niin ja en myöskään tilaa ainuttakaan lehteä kotiini.
ja kiitos.
Tämä oli musta tosi jees postaus ja sulla on hyvä asenne tähän asiaan. Mä itse mietin todella usein samaa että koko ajan kaikkialla tapahtuu vaikka mitä paskaa, mutta ei ketään kiinnosta niin kauan, kun se ei tapahdu näissä meiän lintukodoissa... Ja just tollanen mässäily! Okei, itse mainitsin blogissani aiheesta, mutta just noi lehdet ja se, että liitytään ties mihin Facen yhteisöihin, jotka unohdetaan parissa viikossa.
Mutta jokainen tietenkin tavallaan! :)
Kiitoksia Nata tästä tekstistä! Itse en olisi ikinä osannut kuvata ajatuksiani kyseisestä aiheesta yhtä hyvin. Melkoisen samat ajatukset ovat pyörineet mielessä ja tuntuu juurikin nimenomaan tekopyhältä blogeissa julkaistut surupostaukset ja etenkin kuvat tapahtuneesta. Hoh...
asiateksti.
Nii ja ottaa huomioon et jengii delaa noin 150 000 pyoreesti joka paiva muutenki (osa tietty luonnollisista syista). Toki surullinen ja ikava juttu tama norjan tapaus, mutta mehustelu.. argghhhhhh
Erittäinkin asiaa!
Kamalaa, hirveää, traagista... mutta ei se paremmaksi muutu mässäilyllä ja kauhistelulla. Elämä kulkee ja ihmiset tallaa kukin kohtalonsa polkuja.
Aina löytyy joku, jolla on asiat kurjemmin, jonka mielestä sinun tuskasi ei ole mitään hänen tuskansa rinnalla... mutta... se on niin pirun älytöntä kurjuudella kilpailemaan!
Tykkään kirjoitustyylistäsi :) lukijana jo tovi, mutta ihan hipihiljaa taustalla.
Etkös sä nyt tässä itse syytä muita ihmisiä vähän samasta asiasta kuin mistä tää kyseinen anonyymi syytti sua? Sulle sanottiin että sua ei kiinnosta kun kipeät varpaat, ja nyt puolestasi sanot että muita ihmisiä ei kiinnosta kuin tämä yksi maailman vääryys. Mun mielestä on ihan loogista, että kun jotain näin poikkeuksellista tapahtuu näin lähellä, on se ihmismielelle suuri shokki, enkä näe mitään väärää siinä, että tästä kyseisestä asiasta puhutaan tällä nimenomaisella hetkellä aika paljon (samaa mieltä kyllä olen siitä lehtien mässäilystä, yököttää) - mutta itseäni ainakin kiinnostaa ihan yhtä paljon muukin maailman vääryys. Sattumoisin vaan se että joku videopelinörtti on lahdannut teinejä saaressa - ja siis nimenomaan NORJASSA, mikä herättää tynnyri-ihmiset tajuamaan että saattaa napsahtaa omallekkin kohdalle, toisin kuin esim. Afganistanin sota joka ei varmaan ihan heti ylety omaan naapurustoon saakka - on hetken aikaa pinnalla niin uutisissa kuin ihmisten ajatuksissa muutenkin. Suomalaisia varmaan kiinnostaa muutenkin oman maan politiikan kannalta nää äärioikeisto-kuviot yms. kun aihe edellisten vaalien jälkeen alkaa olla pikkuhiljaa huomion arvoinen.
Tosiaan oot oikeassa siinä että yksi ihminen ei voi muuttaa koko maailmaa; yksi ihminen ei voi lopettaa sotaa, eikä ihmiskauppaa, eikä kukaan voi perua perjantain tapahtumia, mutta varmaan useammalle ihmiselle on helpomi tarjota apuaan Norjaan, mikä on mun mielestä huomattavasti parempi vaihtoehto kuin se ettei sitä sitten tarjota minnekään. Maailman ongelmista omaa sydäntä lähinnä ovat naisten asiat, ja yritän eri reittejä tarjota apuani eri puolille maailmaa, ja mulla on silti tällä hetkellä suurin tuska Norjan puolesta...eikä se silti tee musta tietämätöntä lammasta jonka mielestä suurin tragedia on se mistä lehdissä sillä hetkellä puhutaan.
Olen sun kanssa niin samaa mieltä tuossa kaikessa.
Ei voi muuta sanoo ku, että sä oot iha helvetin fiksu! :O Loistava teksti!
Maailma on joissain kohdin nykyään niin ruma. Pahoja asioita sattuu paljon, ja joka puolella niinkuin sanoit.
Minulta heruu kuitenkin pieni ymmärrys lehtien mässäilyyn. Niiden tarkoituksena on välittää tietoa eteenpäin ja saada samalla ostajia. Ne eivät saa tulojaan siitä, miten jutut siellä kirjoitetaan vaan myyntiluvuista, ja se on oikeasti heille tärkeää. Se pitää heidät ja heidän perheensä leivässä. Se nyt vain on niin, että ihmisiä kiinnostaa enemmän ostaa lehti, jonka otsikkona on punakeltaisilla norsunkokoisilla kirjaimilla "MASSAMURHA LASTENLEIRILLÄ, JOPA SATA KUOLLUT" kuin mustavalkoisella pikkuprintillä "Työväenpuolueen leirillä ampumavälikohtaus". He tienaavat elantonsa näin, kukin siis tyylillään.
Kuitenkin se, että joku todellakin olettaa SINUN surkuttelevan tätä tragediaa vähintään joka toisessa postauksessa on typerää. Tämä on sinun blogisi, kukaan ei maksa sinulle suruvalitusten tekemisestä (tai näin ainakin luulen) joten miksi pitäisi näin toimia jos on mukavempiakin asioita, joihin keskittyä. (Tai no, jos puristavat kengät voidaan laskea mukavaksi asiaksi) Nämä kyseiset "mässäilijät" voivat hoitaa sen. Onpahan täällä ainakin yksi paikka, jossa voi hetkeksi unohtaa maailman pahuuden ja lukea sinun mahtavaa tekstiäsi. Kiitos sinulle siitä! :)
Kyllä tästä vielä noustaan, jopa Norja.
-Kata
Olen toDella usein ärsyyntynyt juuri näistä mainitsemistasi asioista. Länsimaisen henki tuntuu aina olevan mediassa "kolmannen maailman" asukkaisiin nähden ylempiarvoinen ja tapahtumat riipaisevat syvältä kun länsimaalaisia loukkaantuu/kuolee. Tästä johtuen kuvottaa aina suuronnettomuuden tms. yhteydessä pakollinen maininta: "STT:n /UM:n saamien tietojen mukaan suomalaisia ei loukkaantunut/kuollut". No hei, huhhuh, onpa hyvä, heti helpottaa! No, oikeasti kyllä ymmärrän syyn miksi asia mainitaan, mutta kuitenkin...
Anyway, ihmisten pahuus on pelottavalla tavalla lisääntynyt ja keinot saavuttaa huomiota käsittämättömiä :(
Tottakai juurikin esimerkiksi pohjoismaissa tapahtuva joukkosurma koskettaa ihmisiä aivan eri tavalla kuin jossain kokonaan muussa maanosassa tapahtuva vastaava - poissa silmistä, poissa mielestä. Enkä itsekään pidä Iltalehden ja muiden samantapaisten tapaisten lehtien tavasta "uutisoida" tälläisista tapauksissa, mutta Norjan tapahtumat saivat ainakin itseni miettimään, että sama olisi voinut aivan hyvin tapahtua Suomessa - siihen suhtautuu väistämättä aivan eri tavalla kun johonkin, mikä tapahtuu toisella puolella maailmaa maassa, jossa on usein täysin erilaiset elinolot kuin meillä täällä.
Olisit vaan pitany linjas ja ollu postaamatta tasta. Ihan hyva, ettei tota tule joka tuutista. Vaikka mua henkilokohtaisesti tuo ahdistaa ja pelottaa ja tunnen sen vuoksi ihan oikeasti surua, niin on kiva kun tama blogimaailma on seuraamieni blogien suhteen pysynyt aika Norjattomana. Muhun vaikuttaa nama maailman tapahtumat ihan liikaa ja on hyva, etta saa valilla ajatella muutakin.
Todella hyvin tiivistetty. Kympin postaus.
Näinpä juuri, erinomainen kirjoitus. Usein nämä heti surunvalittelusivustoille liittyvät voivottelijat ovat niitä paisuttelijoita ja surulla mässäilijöitä, jotka sosiaalisten virtojen mukana liittyvät tukisivustoihin, mutta muistavat ne tasan tarkkaan niin kauan, kuin ne jollain tapaa sosiaalisessa mediassa esiintyvät.
Se, että sattuu valittamaan joskus puristavia kenkiä, ei todellakaan tarkoita, etteikö välittäisi tai seuraisi maailman julmatekoja. Mediakin saisi katsoa peiliin: nuo lööpinmakua tihkuvat otsikot hirmuteosta alkavat jo ällöttää. Kaikenlainen ylimääräinen julkisuus tälle murhaajalle on liikaa ja ennen kaikkea tarpeetonta.
Mutta osoitat jälleen kerran olevasi fiksumpi kuin muutama muu kommenttiboksiin väläyttelijä.
miks täällä ei voi painaa like nappulaa niin kuin naamakirjassa? no, painan kuvitteellista like nappulaa sun tekstille ja sulle!
Onpahan lehdillä hetken aikaa muutakin pällisteltävää kuin Tuksu ja sen suhdeongelmat, tai vaihtoehtoisesti jonkun neverheard iskelmätähden alkoholiongelmat, suhdekolmiodraamat tai vastaavat.
No joo. Kirjoitat ihan asiaa, ja huomattavasti fiksummin kuin jotkut joiden kirjoituksiin olen tapahtuneen tiimoilta törmännyt. On toki totta, että maailmasta löytyy helvetisti asioita, joiden korjaamiseen tarvitsee huomattavasti enemmän kuin pari blogipäivittelyä ja muutama keräysrasiaan heitetty kolikko, tämän tiedostan täysin - ja itselläni tekee pahaa välillä kun valitan sitä, kun ei ole rahaa tuohon ihanaan kenkäpariin tai uuteen paitaan kun tietää, että jossain tälläkin hetkellä lapsi kuolee nälkään. Mutta niin kuin aikaisemmissakin kommenteissa on todettu niin se, että itse manaa oman elämänsä ongelmia ei tarkoita sitä, ettei muuten olisi maailman menosta perillä.
Mutta Norjan tragediaan ja itse aiheeseen palaten... Vaikka tiedossa on se, että esim. Afrikassa kuolee AIDSiin ihmisiä vuosittain järjetön määrä, tai että Lähi-Idässä soditaan ja tapetaan ihmisiä päivittäin, niin silti tällainen tapahtuma järkyttää. Nimenomaan se, että suurin osa ihmisistä tietää, millainen tilanne näissä nälänhätää tai sodan tuskaa kärsivissä maissa on - se, kun jossain "paremmassa" ja rikkaammassa, hyvinvoivassa (ja tässä tapauksessa erittäin lähellä sijaitsevassa) maassa tapahtuu Norjan tapahtumien vertainen tragedia, niin ymmärrettävästi se koskettaa ihmisiä eri tasolla. En tällä väheksy mitenkään köyhempiä tai sodan keskellä olevia maita, en todellakaan, mutta Norjan tilanne taas herätti siihen, että ei meillä lännessäkään asiat välttämättä ole niin hyvin kuin kuvitellaan.
Kommentti venähti pidemmäksi kuin nälkävuosi (enkä tiedä, tuliko tekstissäni edes mitään pointtia esille). Kait tarkoitukseni oli sanoa, että ymmärrän tavallaan ajatuksesi tämän blogikirjoituksen takana, mutta toivon, että sinäkin ymmärrät minkä takia jotkut kiinnittävät viime päivien tapahtumiin niin paljon huomiota.
Miusta tää postaus oli jotenkin törkee..ehkä sen takii etten tykkää jos kommentoija otetaan yleiseks silmätikuks. Koska loppujen lopuks toi kommentti oli iha ookoo. Ainakin se oli järkyttyny norjan tilanteesta. Mut ymmärrän suakin.kai
Ps.älä skitsoo kello on miltei kolme yöllä ja en oo ihan perillä tästä. Ja koska oon puhelimel en jaksa listata niitä postauksrn hyviä puolia. Mut niit on
Pakko tähän jotain sanoo mutten tiedä vaan mitä, kun sanoit kaiken jo nii hyvin.
"...Afganistan ja Afrikka tuntuvat vain olevan länsimaiselle medialle jo so last season."
Meni oikein kylmät väreet tuon lauseen lukiessa. Niin. Totta.
Kiitos tästä loistavasta kirjotuksesta :) Oli jälleen ilo lukea, vaikka aihe olikin tämä
Sä ja sun tekstit; tosi mahtavaa!
Luitkos Aamulehdestä tämän jutun?
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194688377213/artikkeli/puheenaihe%20tyton%20puute%20sairastuttaa%20miehenalun.html
Jumalaut että on päästetty moinen turina edes ilmoille ja viä koko sivun juttu meinaan. Siinä riittää päivittelemistä kessubreikeillenne.
Ihan kuin me muutkaan vatvottaisiin asiaa maailman tappiin asti. Kummaa, kun ei MULLE kukaan tullut valittamaan siitä, kun joukkosurman sijaan voivottelin kipeitä jalkojani lauantaisen Tuska-päivän jälkeen...
Nostan hattua kirjoituksellesi!
Totta, ja
http://www.stara.fi/2011/07/25/aamulehden-torkea-joukkomurha-artikkeli-tyrmistyttaa-maailmalla/
Kaikki olennainen tulikin jo yllä sanottua. Täällä sun blogissa on onneksi järki kädessä, toisin kuin parissa muussa paikkaa... Kiitos myös viime päivien silmämeikit pilanneista postauksista, joihin en nauramiseltani ole kyennyt kommentoimaan :D
ihanaa, että kerranki saa lukea jotain muuta kuin sitä ainaista jeesustelua (kyseisiin aiheisiin liittyen siis)! kiitos<3
oot kyllä uskomattoman fiksu nainen!
Osut asian ytimeen tekstissæsi. Sitten on tietysti meitæ, joita tæmæ Oslon tapaus kosketti væhæn læhemmin.
Hyvä kirjoitus!! Tällaista nataa lisää!!
Jes. Sait puettua omat ajatukseni niin hyvin tekstiksi. Kiitos.
Niin totta. Aamen.
Ihan oikeesti, mitä mä sille voin jos joku lapsi kuolee nälkään? suomalaiset heitetään ruokaa ja vettä pois joka päivä ihan tuhottomasti. Ei niitä lapsia taikka sukupuuttoon kuolevia eläimiä voi kukaan meistä pelastaa... ja sitä paitsi mitä se meitä liikuttaa täällä Suomessa? Täällähän on kaikki hyvin.
-PerSu
Kiitos tästä Nata. Voishan ihmisillä muutenkin olla edes nimimerkki kun kommentoivat. Anonyymina on helppo päteä kaikkeen.
AAMEN!
Kiitos fiksusta ja asiapitoisesta tekstistä aiheeseen liittyen. Onneksi te bloggaajat kirjoitatte yhä vaikeinakin hetkinä ja aikoina niistä hieman pinnallisemmista asioista, kengistä, meikeistä, vaatteista ja vaikka polkupyöristäkin, muutenhan tämä meidän lukijoiden sietokyky ylittyisi aivan totaalisesti, jos joutuisi joka blogisivulla lukemaan paatoksellista osaanottotulvaa Norjan suuntaan. Vaikka asia on vakava, koskettava, surullinen, traaginen ja kaikkea muuta kamalaa, on kuitenkin yritettävä elää omaa elämää ja oltava iloisia siitä mitkä seikat ovat hyvin. Upeasti kirjoitettu juttu, kiitos <3
Edellisiin mielipiteisiin yhtyen.
Ja itse ainakin luen blogeja ihan vaan viihteeksi, en odota niiltä mitään suurta maailmaamullistavaa kannanottoa tai jo muutenkin tuutintäydeltä tursuavien tapahtumien läpikäymistä. Yhtään yhtäkään elämän kurjuutta vähättelemättä.
Blogeihin on vain kiva välillä uppoutua pakoon pahaa maailmaa :)
Erittäin hyvin kirjoitettu.
Täytyy olla täysin tilannetajua vailla oleva ihminen, jos itkee joistakin kipeistä varpaista samana päivänä, ku tapahtuu jotain tuollaista.
Kukaa ei oleta sinun, tai muiden vaate-esittelijöiden, itkevän joka postauksessa tästä, se mistä teitä on kritisoitu on toi täysin mauton "hiihhii, katsokaa mun vaatteita, ja hups söin lohileivän tänään" postaaminen, kun toi tapahtui. Miten olisi pieni tilannetaju? Toi järkytti monia ihmisiä, mutta suomalaiset "tyyli"blogit vaan jatkoivat vaatepostauksia, kun jotain tollaista tapahtui, ei se ole ollut kritiikin aihe ettette itkeneet joka postauksessa asiasta.
Voit käydä esim. ruotsalaisista tyyliblogeista katsomassa millaisella tilanntajulla siellä hoidettiin asia yleisesti, ilman sitä jatkuvaa voivottelua ja itkemistä.
Ja hei, ihan oikeasti, toi on niin vanhaa, että "ihmisiä kuolee koko ajan, miks joku vaan välittää, jos se tapahtuu lähellä", sen takia, koska ihmiset yleensäkin välittää enemmän niistä asioista, jotka tapahtuu lähellä. Pitäisikö sun mielestä juvankosken sanomien julkaista samaan aikaan saman verran koko maailman kelkkakisoista, kun se julkaisee jutun juvankosken kelkkakisoista? Tajutako miten idioottimainen argumentti toi on, että aina pitäisi välittää saman verran joka puolella maailmaa tapahtuvista asioista.
Meinasin tulla kommentoimaan, mutta luin sitten kaksi ensimmäist kommenttia. Ei lisättävää.
Voi huoh, Norjan tilanne on kamala, mutta mä oon ilonen että on joku pakopaikka kaikelta siltä kamalalta uutistulvalta. Kun mä luen, miten bloggaajan varpaisiin sattuu ihanien kenkien takia, mä saan edes hetken olla niin kuin maailma ois edelleen yhtä ihana ko sillon kun olin pieni enkä tiennyt mistään mitään.
Kiitos sulle.
Eipä tuohon tekstiisi juuri muuta voi lisätä kuin AAMEN.
"Miten olisi pieni tilannetaju? Toi järkytti monia ihmisiä, mutta suomalaiset "tyyli"blogit vaan jatkoivat vaatepostauksia, kun jotain tollaista tapahtui."
Minusta on vaan hyvä, että en ole törmännyt vielä yhteenkään postaukseen, missä ihan erikseen annetaan osanotot tmv. Ja ei semmosia postauksia tarvi mielestäni edes tehdä, ihan tarpeeksi tulee joka puolelta tuota Norjaa. On se ikävää, että tuollainen tapahtui ja ymmärrän kyllä tämänkin, mitä yksi anonyymi kirjoitti: "Minulta heruu kuitenkin pieni ymmärrys lehtien mässäilyyn. Niiden tarkoituksena on välittää tietoa eteenpäin ja saada samalla ostajia."
Kiitos Nata!
oot fiksu ja upea nainen joka osaa vielä kirjoittaakin =)NO ÄLÄ!!!! =D
nasu86
Oon sun kanssas niin samaa mieltä! Tuntuu, että jotkut ajattelee, että jos ei blogissaan surkuttele näitä tragedioita, niin sitten bloggaaja on automaattisesti kylmä ihminen. Mä en ole omaan blogiin kirjotellut mitään tästä Norja-jutusta sen takia, koska maailmassa tapahtuu tällasta koko ajan, mutta monesti nää ei tapahdu näin lähellä, niin niistä ei sitten viittitä uutisoida. Ja en nyt yhtään vähättele tätä, onhan toi ihan hirveetä.
Mutta joo, ei siitä sen enempää. Voisin tässä samalla kiittää ja kumartaa sun mahtavasta blogista, joka jaksaa aina piristää päiviä ja yleensä saat jutuillas mut nauramaan! :D Löysin tän vasta jonkun aikaa sitten ja luin kaikki postaukset alusta loppuun (silmät huuti hoosiannaa :D). Jäin heti koukkuun.
P.s. Oisko mahdollisuutta saada tatuointien esittely-postauksiin jatko-osia? :)
Tapanani ei ole hyökätä anonyymina anonyymeihin kommentteihin, mutta poikkeus vahvistaa säännön.
Tilannetajusta. Bloggarit saattavat vaikka ajoittaa postauksensa etukäteen. Jos postaus käsittelee hauskaa illanviettoa ystävien kesken (vaikka seuraavana päivänä tapahtunut massamurha olisi toki pitänyt osata ennustaa), voiko tästä todellakin syyttää sitä, ettei osaa hienotunteisesti hoitaa asiaa? Joojoo, olisihan sitä voinut vielä jälkeenpäin liittää kuvia vedessä makaavista ruumiista ja itkusta umpeen liimautuneista silmistä, mutta kertooko se vielä mitään oikeasti pahoillaan olemisesta? Tai no, en tiedä, millä "tyylitajulla" nämä ruotsalaiset blogit hoitivat homman. Joku norjanlippu heilahti postauksen alalaidassa? Niisk.
Se, että joku kauheus tapahtuu maantieteellisesti lähellä koskettaa itseäni ainoastaan niistä itsekkäistä syistä, että a) sama voisi tapahtua minullekin b) oliko jotain tuttujani siellä. Haluaisin välittää samalla tavalla muistakin maailmalla tapahtuvista hirmuteoista, mutta jos näin tekisin, elämäni menisi jatkuvaan murehtimiseen ja surullisten tapahtumien seuraamiseen. Ehkä jokainen meistä voisi katsoa lähelleen, onko läheisillä kaikki hyvin?
Ei voi olla totta! Itse tässä näitä uutissivuja selatessani mietin täysin samaa! Miten Afrikka ja kuivuus, köyhyys ja kaikki on unohdettu, kuinka paljon ihmisiä siellä kuolee päivässä verrattuna rikkaan norjan pommiin.. Onhan se hirveä tragedia ja sitä toitotetaan kun rikkaassa, turvallisessa maassa tapahtuu jotain, mutta entä köyhä maa ja sen kansa..?
Sä olet viisas.
- Veera
En kyllä ymmärrä, miksi ihmiset valittavat blogien kommenttilaatikoissa siitä, jos bloggajalla ei ole tilannetajua, kun postaa jonkun normaalin postauksen tällaisen tragedian sattuessa? Silloinhan jotain pahoitelupostauksia ja hiljaisten hetkien ehdotteluita pitäisi olla joka helkkarin päivä! Valitettiinko aiheesta, kun Japanissa tai Haitissa (hei, kuka enää niiq muistaa?) jyrisi, Libyassa leimahti, Pakistanissa tulvi tai vaikkapa naapurikylässä paloi talo tappaen neljä ihmistä? Maailmalla tapahtuu KOKO AJAN.
Välillä kyllä myös ärsyttää kaikenlaiset Facebook-ryhmät. Kuinka moni käy niissä enää liittymisen jälkeen ja edes muistaa kuuluvansa johonkin "Sympatiseerataan onnettomuuden X uhreja <3" -ryhmään? Se on niin helppoa klikata sitä Join-nappia, mutta mitä vaikutusta sillä on mihinkään?
Jos joku nyt sitten vetää tästä johtopäätöksen, että Norjan tapahtumat eivät ole vaikuttaneet allekirjoittaneeseen lainkaan, niin sori, perheenjäseniäni on paraikaa Oslossa, joten ensimmäisten uutisten tullessa oli kyllä hyvin paha olla.
Mä olen aika yllättynyt miten paljon voi saada lokaa niskaansa siitä, että ei kerro blogissaan jostain ikävästä maailmalla tapahtuneesta asiasta. Ja siitä, kun kertoo miksi ei halua siihen lähteä. Kenelle Nata muka on velvollinen selittelemään ratkaisujaan bloginsa suhteen?
Toisekseen. Joka tuutista saa kyllä kuulla ja nähdä ihan tarpeeksi esim. juurikin tästä Norja jutusta. En ymmärrä, miksi juuri Natan pitäisi siitä jauhaa, kun ei hänen omaa henkilökohtaista elämäänsä edes koskettanut.
Uutisissa saa nähdä ihan tarpeeksi tappamista ja ihmisten ahdinkoa. Minä ainakin tarvitsen elämääni kevyttä hömppää tasapainottamaan kaikkea sontaa. Eikä se tarkoita sitä, että sulkisi silmänsä kaikelta ikävältä.
Nostan hattua Sinulle Nata, kun uskallat sanoa mielipiteesi ääneen, oikeat mielipiteesi. Tekopyhyys on oksettavaa. Onneksi sinä et tässäkään tapauksessa sortunut moiseen.
terv. Se hämähäkkinainen
voi että, kiitos kaikille hirmuisesti sanaisten arkkujenne avaamisesta. vielä noin pitkiä kommentteja ootte laittanu, tuntuu et netissä on nykyää ylitsepääsemättömän vaikeeta kirjottaa (tai lukea) pidempää kuin kolmen sanan tekstiä. mulla menis viikko jos kaikille vastaisin yksitellen, koska kyllä mielipiteitä ja niiden perusteluja löytyy täältä päästä ihan tarpeeksi. en tästäkään aiheesta saa tiivistettyä kaikkea haluamaani yhteen postaukseen, vaikka se pitkä olikin. anteeksi nyt siis kovasti.
tähän postaukseen otan mielelläni vastaan ihan kaikenlaisia näkemyksiä aiheesta, en tosiaa aio nostaa ketää yksitellen esille ja kirjottaa vastine, miksi tämä ihminen on mukamas väärässä. mä sanoin, että antaa jokaisen surra/käsitellä/olla käsittelemättä asiaa ihan miten itse parhaakseen näkee. jos joku on ollut viikonlopusta asti ihan romuna myötätuntonsa takia, niin se on ihan okei, jos joku ei oo letkauttanut korvaansa koko aiheelle, niin sekin on ihan okei.
itse pistin tänne nettiin nyt ihan vain oman näkemykseni, jonka nyt voi sitten jokainen tulkita tavallaan. toisen mielestä oln fiksu, toisen mielestä tekopyhä kirjoittaessani afrikan lapsista. mun pointti tässä postausessa oli kuitenkin tuoda esille se fakta, että maailmassa tapahtuu pahaa ihan koko ajan, hyville ihmisille, huonoille ihmisille, köyhille, rikkaille ja kaikille tuosta välistä. jos tällä surun hetkellä muistan myös muun maailman pahuudesta, niin se ei ole norjan uhreilta pois. loppujen lopuksi yksi ihminen ei voi jatkuvasti kantaa koko maapallon pahuutta niskassaan, miettiä 24/7 mitä hirveää tälläkin hetkellä tapahtuu ja ahdistua tästä kaikesta suunnattomasti. sen sijaan ihminen ajattelee usein että huh, onneksi en ollut siellä, toivottavasti mun läheisille ei satu mitään.
aika parantaa haavoja ja siksi on normaalia että pahimmatkin tapahtumat jäävät vain muistoihin. siihen saakka jokainen voi elää ihan miten haluaa, katsella kuvia ja itkeä, miettiä kenkiä tai jutella aiheesta kaverin kanssa. kukaan ei ole velvollinen kenellekääm osoittaa suurta tuskan tunnetta, jos niin ei tunne. kukaan ei ole velvollinen osoittaa tuskan tunnetta, vaikka niin tuntee. minä en ole velvollinen kirjoittamaan aiheesta, mun ei tarvitse esittää olevani supersurullinen tai superiloinen. kirjoitan tännekin sellaista usein, mikä sillä hetkellä pyörii päässäni. eilen ilmeisesti päässäni pyöri norja. tänään päässäni pyörii kuinka ihania lukijoita mulla on. ja se, kuinka monenlaista ihmistä tähänkin maailmaan mahtuu.
kiitti ja kuitti.
Täytyy nyt vielä itsekin mutista tänne aiheesta. Olen samaa mieltä sekä monen kommentoijan vastalauseen, että itse postauksen kanssa. Asialla on monta puolta. Olen tämän katastrofin kanssa tehnyt tavoistani poikkeuksen ja liittynyt useampaankin nettiryhmään. Mielestäni se on ollut tarpeellista, kun ottaa huomioon Norjan teon taustat ja äärioikeiston (tai miksi kukin nyt sitä haluaa kutsua) vallan hiljaisen kasvun viime vuosina. Uhkaa ei olla otettu vakavasti, vaikka tämäntyyppisissä tapauksissa varoitusmerkit ovat olleet ilmassa jo pidempään. Se, että ihmiset ilmaisevat vastustuksensa vaarallisina pitämilleen ideologioille vaikka sitten naamakirjassa, on tärkeää siksi, ettemme jonain kauniina päivänä herää ja huomaa sen olevan liian myöhäistä.
-mariak
...ja kiitos loistavasta blogista.
Uskomatonta, että joku kuvittelee että Norjan tragedia ei ole koskettanut sua jos et ole välittömästi siitä blogissasi kirjoittamassa. Jessus. Varmasti jokainen asiasta kuullut saatika läheltä seurannut on järkyttynyt ja joutunut asiaa puimaan omassa päässään ja lähipiirissään. Kaikilla on oikeus käsitellä asiaa haluamallaan tavalla, eikä kellään ole velvollisuutta nostaa aihetta esille esimerkiksi blogissa jos sitä ei itse koe tarpeelliseksi.
Anyhow, hieno postaus jälleen kerran. Rauhaa ja rakkautta!
Diggailen blogiasi ihan kybällä ja olen yhtä mieltä siitä että iltapäivälehtien mässäily Norjan tapahtumilla on vastenmielistä. Mutta tämän lauseesi suhteen olen kanssasi totaalisen eri mieltä: "yhden ihmisen on mahdotonta tehdä yhtään mitään".
Maailmaa ei voi pelastaa kuin yhden ystävällisen sanan, hymyn, kädenojennuksen verran kerrallaan. Mutta se riittää, kun tarpeeksi moni tekee niin. Toki minua kiinnostaa myös muun maailman tapahtumat, mutta on ihan luonnollista että tämä tapaus liippaa suomalaisen sielua lähempää myös siksi että Suomessakin nousussa oleva nettivihaaminen ja äärioikeistolaisuus ovat ilmiöitä, mistä on todellakin syytä olla huolissaan. Ja kollektiivinen sureminen ja kansakuntien yhdistyminen on mielestäni pelkästään positiivista, ei tekopyhää. Ehkä oon sit naiivi, mutta mielestäni tämänkaltaista vihaa vastaan voi taistella parhaiten yhteisöllisellä rakkaudella. Tuon sairaan psykopaatin saama vankeusrangaistus on tällä hetkellä aika toissijainen juttu. Eikä mua nyt just oikeesti vois vähempää kiinnostaa kengät, mutta palaan blogisi pariin, kun ne taas jaksaa kiinnostaa :)
Till then, keep up the good work!!
rauhaa ja rakkautta, indeed!
"tarpeeksi moni tekee niin", mutta kun kaikki eivät tee!! mitä hyödyttää jos yks prosentti miljardista ei syö lihaa, kun kaikki muutkin syövät. on se helppoa tuudittautua uskoon et jos emmäkää, ku ei kukaa muukaa. yhden ihmisen on kuitenkin mahdotonta tehä yhtää mitää afrikan nälälle yms yms. kaikki ei halua tehdä.
itse elän juurikin noin, olen mukava ja ystävällinen, pitelen ovia auki vanhuksille ja juttelen tuntemattoman kanssa bussissa. kaikki muut istuvat hiljaa ympärilläni. mitä sitten vaikka lahjottaisin 5 euroa kuussa hyväntekeväisyyteen? ei sillä kaikkia voida pelastaa.
ahdistushan tässä iskee..
Touché.
mitä lisäämään, fiksuinta mitä oon hetkeen lukenu.
Oot ihan uskomaton nainen nata! Mä luen tosi paljon blogeja, mutta blogit joista jaksan ehkä lukea myös tekstit on lähinnä vain mun kavereideni blogeja. En oikeesti tiedä miten sä teet sen et sä saat myös mutkin lukeen noin pitkän tekstin missä ei oo yhtään kuvia! Ja vielä se et mä pidän lukemastani enkä keksi minkäänlaista valittamista siittä. Kiitos, oot kerennyt jo piristään mun montaa päivääni näillä teksteilläs. :)
Hyvä, että tämä asia herättää keskustelua. Silti pyytäisin ymmärrystä siihen miksi Norjan tapahtuma koskettaa meitä pohjoismaalaisia enemmän kuin esimerkiksi Afrikan nälänhätä. Se on vain luonnollista ihmiselle olla kiinnostuneempi asioista jotka tapahtuvat lähellä. Minun mielestäni on aivan turha syytellä ihmisiä siitä, että he tuntevat jotenkin enemmän surua tästä Norjan tapahtumasta kuin jostain muusta kamalasta, mutta kaukaisemmasta asiasta.
Ei muuta, kiitos blogistasi.
Hyvä teksti! Tosin pisti silmään tuo "lähes naapurissa", Norjahan on meidän naapuri...?
vittu nyt puhutaan asiaa. wau.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu